Translate

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Champs-Elysees By Night videossa on tarinaa Ranskasta

Vuonna 2009 matkustin Ranskaan, Pariisiin. Ennen reissua olin hieman ennakkoluuloinen, että tarjoaisiko paikka minulle mitään erikoista. Heti kun pääsin keskustassa sijaitsevaan hotelliin, tunnelma imaisi meikäpojan täysin. Hyvää kahvia, patonkeja, kuohuvaa ja Pariisin tuoksu. Se lumosi mínut täysin.

Perinteisenä suomalaisena tietysti piti kävellä jalkapohjat kipeiksi, mutta sehän ei haittaa menoa, jos on hyvät kengät. Eiffelin torni, Sacre Coeurin kirkko, Louvre, Seine ja Champs-Elysees tulivat nähtyä. Riemukaari meinasi jäädä pois listalta, koska se näkyi hotellihuoneen ikkunasta, niin siitä tuli niin tavallinen ja arkipäiväinen näky. No ei sentään....hah hah!


Pitihän upealla hautausmaallakin käydä katsastamassa Jim Morrisonin hauta. Siellä se äijä pötkötteli hiekkojen alla. Hiekan päälle oli heitetty marihuanasätkiä ja taisipa siellä viinapullokin lojua. Kyltit ohjasivat edesmenneen rokkarin haudalle ja se oli ilmiselvästi hautuumaan vetovoimaisin tähti. Aivan kuten stara Doors aikoihin eläessään. Suosittelen Pere-Lachaise hautuumaalla käyntiä. Siellä on suurenmoisia monumentteja ja onhan siellä Pariisin varpunen, Chopin ja Bellini muutamia mainitakseni. Hautuumaareissuun tulee uhrata koko päivä. Se on julmetun iso ja parin euron hintaan portilta saa karttoja, josta voi nähdä tunnettuja hautoja ja reitin miten kannattaa sujuvimmin tournee toteuttaa.

No sitten ite biisiin. Kun Ranskasta palasin kotiin, niin kertosäe alkoi heti soida päässäni ja sanatkin siihen soljuivat aika mukavasti mukaan, mutta sitten tapahtui jotain. Muutin sanat täysin ja kappaleesta tuli biisi nimeltään Alasti auringossa, joka kertoi onnellisesta, auvoisesta ja valoisasta rakkaudesta. Sitten kutsuin ystäväni Jani Klementin käymään ja jammailtiin kappaletta yksi ilta. Jani innostui ja sovitti kappaleesta soul -tyylisen version. Ihan kivalta se kuulosti. Sitten kappale jotenkin jäi kaiken kiireen keskellä unholaan.

Yhtenä iltana palasin kappaleen ääreen ja muistin kuinka Jani kertoi tykänneensä paljon enemmän Ranska-aiheisesta kappaleesta kuin alastomuudesta. Pohdin ja pähkäilin kunnes huomasin olevani samaa mieltä asiasta. Muutin useaan otteeseen laulumelodiaa a-osaan ja se oli harvasanaisempi. 2013 kun aloitin leyntekoprojektia ajattelin, että tämä kappale tehtäisiin kärkipäässä narulle studiossa. Sami Auranen, joka on sovittanut mm. Sinun sydän ja Beauty Eye -kappaleet tarjosi minulle Champsia slovarina. Se ei vaan istunut mun ajatuksiin, koska tää biisi on kuitenkin reipas kertomus pohjoisen pojasta, joka kohtaa ranskattaren ja he kokevat yhdessä roihuvan romanttisen ajan keskenään. Sitten mies palaa takaisin ja ehkä kuitenkaan ei palaa ainakaan vähään aikaan takaisin. Niin paljon reissuromantiikka ei hänen sydäntään vie, joten siis slovari ei tullut kyseeseen.

Slovarista Sami teki erilaisenkin version, mutta sekään ei iskenyt ja näin Champsi jätettiin odottamaan omaa vuoroaan. Sitten vuonna 2015 tajusin, että täähän on tällanen ihan lähes normirallattelu. Tein itselleni selväksi, että pieni rappiosuus tulee toisen säkeistön alkuun. "Tätä sopii vanhana muistella, rappeutuneita aivosoluja ravistella, kun alitimme siltaa keskellä virtaa vietimme iltaa Seinellä". Siellähän se nyt sitten on. Lisäksi aivan loppumetreillä lisäsin ensimmäisen säkeistön puoleen väliin laulumelodiaan noston, joka värittää ja raikastaa tunnelmaa. Tein biisiin ainakin viisi säkeistöä ja niistä täytyi karsia osa pois. Harmittaa hieman.

Alkuriffin pohjaa mietittiin Rovaniemellä työväentalon yläkerrassa (joka on nyt maantasalla) yhdessä vanhan ystäväni Eero Lehtomaan kanssa. Vedettiin biisi muutamaan kertaan Iphonelle, että muistaisin mitä tehtiin. Lähetin demotuksen Helsinkiin Aurasen Samille ja Sami veti oikein miehekkään ranskalaistyylisen rokkivingutuksen biisin alkuun. Samin idea on myös "fläppibasso", joka soi lähes koko biisin ajan alusta loppuun.

Tämä on siis tärkeä biisi minulle ja seitsemän vuotta siinä meni ennen kuin se eilen 30.3.2016 julkaistiin musiikkivideon muodossa. Tätä kappaletta ei ole siis julkaistu missään muussa muodossa toistaiseksi. Levylle se tulee totta kai. Levyn, jossa on 12 kappaletta tulen julkaisemaan näillä näkymin syyskuussa. Sitä ennen julkaisen musiikkivideon, joka on hehkumaa täynnä. Se on kuin karkki. Se on namu. Odottakaas vain.....

Jari Karjalainen soitti minulle ennen pääsiäsistä, että hänellä ei ole duunia. Mä siihen, että nyt on. Tee äijä mulle musavideo jostain valitsemastasi kappaleesta. Jari valitsi Champs-Elysees By Nightin. Pitkänä perjantaina kuvattiin ravintola Fransmannissa Rovaniemellä viini -kohtaukset ja tanssikohtaukset. Mukana kuvauksissa oli Jarin ja minun lisäksi Sonja Alaraatikka. Sonja toi paikalle punaiset kengät ja sifonkikäsineet, jotka näette videolla. Lisäksi hän toi Kukko Kana viiniä, joka on Ranskasta. Viinilasit kuvauksiin antoi meille erittäin ystävällinen Fransmannin henkilökunta. Lisäksi kuvauksia katsomassa oli mun hyvät kaverit eli Tiina Hiltunen, Taina Kangas ja Pasi Hiukka. Oltiin siinä sievoisilla päiväoluilla ja kas kummaa kuvaukset olivat käynnissä.
 


Ennen Fransmannia käytiin kuvaamassa Rovaniemen lentokentällä Finnairin koneen lähtöä eli 18:10 kone lähti ja se saatiin narulle. Ai niin ja kertaotolla meni purkkiin myös mun käden heilautus.

Fransmannin jälkeen mentiin Sonjan luokse makuuhuoneeseen kuvaamaan mun soittokohtaukset. Loppu onkin historiaa. En kerro missä olen laiturilla. Huomaako kukaan mikä paita minulla on päällä? Huomasitteko kohtauksessa, jossa minulla on punainen stetsoni päässä, että minkä artistin kuvia on seinällä? Kyseinen kohtaus on tehty Koskenkylässä Jarin avovaimon Saijan vanhassa mummolassa. Saija on ollut kyseisen seinällä näkyvän artistin suuri fani ja on ilmeisesti vieläkin.

Päätimme tehdä pitkällisen työn ja pohdinnan musiikillisesti vaatineeseen kappaleeseen nopeasti halppisvideon, jotta se ei veisi toista seitsemää vuotta. Perjantaina aloitettiin kuvaukset ja taukoja pidellen julkaistiin keskiviikkona YouTubessa. Olikohan se oikeaa viiniä? Taisi se olla.


Lähetin videon Ranskan suurlähetystöön ja konsulaattiin. Lisäksi Suomi-Ranska seuran jokaiseen paikallisyhdistykseen ympäri Suomea. Hyvinkäältä ennen tätä kirjoitusta on ehättänyt Helena Hoppu vastata ja kiitellä kivasta videosta. Hän on Hyvinkään Suomi-Ranska seuran puheenjohtaja.


Ai niin ja menihän video myös Suomi -Talolle Floridaan, jossa kävin viime vuoden huhtikuussa keikalla.


Tässä olen kuumeessa ja kirjoittelen. En jaksa lukea mitä olen naputellut. Pahoittelen kirjoitusvirheitä.


Aki